Saatuani jouset pääsin viimeistelemään syöttörullakehikkoa hitsaamalla siihen jousien kiinnityskorvat ja vaimenninkumien vastakappaleen kiinnitystapit. Lisäksi tein muutamia suojapeltejä…
Seuraavaksi tein syöttösuppilon ja sen jatkeen pellit. Ensin laitoin syöttösuppilon heftiin vain todetakseni että yksikään kiinnityslaipan muttereista ei mennyt paikalleen, koska osuivat vinoihin sivulevyihin. No onneksi oli laippa vain heftissä ja tilanne korjaantui lisäämällä väliin 25 mm suora kaulusosa…
Liukukehikon kokoonpanohitsauksessa oli monta kertaa tarkistettava kehikon vapaa liikkuvuus. Moottoripuolella välystä jäi aavistuksenverran liikaa ja toisella puolella alemman laakeriparin osalta hieman liian vähän…
Kehikko liikku kuitenkin vapaasti alas saakka sen jälkeen kun hioin muutamat tulppahitsit ja ylipitkät pultinpäät…
Tässä pientä esimakua siitä miten rullien pitäisi oksia sisuksiin rouhia…
Liukukehikosta puuttuvat vielä vetojousien yläkiinnikkeet, joiden tarkistettu sijainti selviää kunhan posti tuo tilatut jouset.
Yllättävän monta osaa yläsyöttörullan liukukehikkoonkin tuli. Hankalin osa oli hydraulimoottorin laippa 82,5 mm reijän takia – sopivaa reikäporaa ei ollut ja kappale ei myöskään mahtunut sorviin pyörimään. Joskus pitää kyllä tehdä säädettävä aarpora. Vaihtoehdoksi jäi sitten vain taas reikärivin poraaminen ja viilaus.
Hidasta oli myös kuvan keskellä olevien laakereiden epäkeskokappaleiden teko koska jokainen kappale oli asetettava sorvin nelileukaistukkaan heittokellolla jotta kiinnitysreijän 1,25 mm epäkeskeisyys tuli kohdalleen…
Seuraavaksi sitten kokoonpanohitsauksen kimppuun…
Liikkuvan yläsyöttörullan liukukehikon laakerointi on hieman askaruttanut – huonoa ei kannata tehdä mutta ei hifistely yli tarpeenkaan. Siksi tein ensin vain kehikon poskilevyt laakerikiinnityksineen, jotta voisin hieman ottaa tuntumaa kehikon liikkuvuuteen…
Sen verran hyvin kehikko tuntuu liikkuvan, että päädyin tilaamaan 8 kpl 6201-2RS laakeria laakeroimaan poskilevyt pystykulmarautoja vasten. Hydraulimoottorin painon aiheuttamaa sivuttaisvääntöä ajattelin kompensoida tulevilla vetojousilla laittamalla hieman enemmän jousia vastapuolelle…
Luulis oksien näillä hampailla sisuksiin kulkeutuvan…
Syöttörullakehikon kokoonpanohitsaus niin, että se oli oikeassa muodossa, syöttörullien välykset olivat riittävät ja kehikon liittymäpinnat laikkakoteloon kohdillaan osoittautui haasteelliseksi. Ensimmäinen osien heftaus laikkakotelon kiinnityspinnan mukaan tuotti kieron kehikon, joten se piti purkaa. Seuraavan yrityksen tein kahden paksun alumiinisen asemointilevyn avulla, jotka kiinnitin liityntäpintojen pultteihin. Täten syntyi okeassa muodossa ja oikeilla syöttörullavälyksillä oleva kehikko, joka ei kuitenkaan ihan osunut laikkakotelon kiinnitysreikiin…
Kiinnitysreikien väljentämisen jälkeen liityntäpinnatkin olivat kohdillaan. Seuraavaksi liikkuvan yläsyöttörullan kimppuun, jonka liikelaakeroinnin rakennetta on ensin hieman tutkittava…
Seuraavaksi aloitin syöttörullakehikon osien tekoa. Sivulevyjä ja laakerivälilevyjä lukuunottamatta osat syntyivät kulma- ja lattarautaa katkaisemalla. Lisäksi oli M12 ja M10 pulteista sorvattava tulppahitsattavia kierretappeja, koska pulttien kannat olisivat tulleet liikkuvien osien tielle…
Tänään oli vuorossa syöttörullien kokoonpanohitsaus. Moottoriholkin ja akselin hitsauksen jälkeen oli akseliin syntynyt heitto ensin oikaistava. Sen jälkeen etulaipan, rullaputken, takalaipan ja väliholkin hitsaus. Eniten hitsattavaa olikin sitten hammastetuissa latoissa…
Tämän jälkeen alkaa syöttörullakehikon osien teko.
Seuraavana vuorossa syöttörullien osien teko. Hydraulimoottorien liitos syöttörullaan muodostui haitallisen pitkäksi kunnes keksin rakenteen, jossa suurentamalla toista laippalaakeria 25mm -> 35 mm liitosholkki sijoittuu laakerin sisälle lyhentäen rakennetta noin 45 mm.
Kaikkien kappaleiden viimeistely tapahtui sorvissa hammastettuja kynsilistoja lukuunottamatta. Niiden teko olikin kaikkein työkäintä kun tuota jyrsintä ei ole…
Hydrauliikkakomponentteja on muun suunnittelun ohella mitoitettu ja valittu. Eniten on askaruttanut hydraulimoottoreiden kierrostilavuus ja hydraulipumpun tuotto. Lopuksi sitten päädyin valitsemaan 250 cm3 geroottorimoottorit ja 7,4 l/minuutissa tuottavaan pumppuun. Haketinlaikan 1 300 k/min nopeudella tuotoksi muodostuu maksimissaan noin 9,6 l/min.
Kuvassa olevasta bensiinikanisterista syntyy edullisin mahdollinen hydrauliikkasäiliö kun kanteen tehdään aukko sen päällä olevalle paluusuodattimelle ja kahvan päällä olevalle liittimelle tehdään lähtö pumpulle.
Kuvassa on lisäksi sähköinen venttiilli suunnanvaihdolle ja eturivissä määränsäätöventtiili syöttönopeuden säätämiseksi.
Nyt kun kaikki polttopuut on kaadettu ja ajettu kotipihalle halkomista varten niin oli mahdollisuus hieman edistää haketinprojektia – purkamalla se osiin ja rälläköimällä ensin vanha syöttökaulus irti laikkakotelosta.
Sen jälkeen hitsasin paikkapalan laikkakoteloon jonka jälkeen avasin koteloon uuden aukon uudelle syöttökaulukselle…
Sen jälkeen tein uuden hydrauliselle syötölle suunnitellun syöttökauluksen osat ja hitsasin kokoon kauluksen…
Ja sen jälkeen syöttökaulus kiinni laikkakoteloon ja vastateräkiinnikkeen hitsaus…
Uuden syöttökauluksen sijoitus ja kulma laikkakoteloon nähden mahdollistaa haketettavan materiaalin 125 mm saakka entisen 100 mm sijaan. Koekäytön perusteella moottorissa kyllä riittää voimaa.